| Olli Haapalahti, Toimitusjohtaja, Evido
Henkilöstökysely kerran vuodessa – riittääkö se tiedolla johtamiseen?
Monessa organisaatiossa henkilöstökysely tehdään edelleen kerran vuodessa. Tuloksia analysoidaan, kehitystoimenpiteitä suunnitellaan ja toimeenpannaan. Seuraava mittaus toteutetaan vuoden päästä. Totuus kuitenkin on: Organisaatiomuutokset, kuormitus, sitoutuminen ja johtamiskokemus voivat muuttua merkittävästi jo muutamassa kuukaudessa. Jos henkilöstön tilannetta mitataan vain kerran vuodessa, päätöksiä tehdään helposti vanhentuneen tiedon pohjalta.
Miksi henkilöstökysely tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa?
Aidossa henkilöstöresurssien tiedolla johtamisessa tarvitaan ajantasaista ja vertailukelpoista dataa.
1. Henkilöstökokemus muuttuu nopeasti
Työhyvinvointi, työn sujuvuus ja sitoutuminen eivät pysy muuttumattomina 12 kuukautta. Vähintään kaksi mittauspistettä vuodessa auttaa tunnistamaan muutokset ajoissa, ennen kuin ne näkyvät esimerkiksi kasvavana vaihtuvuutena, sairauspoissaoloina tai heikentyneenä tuottavuutena.
2. Päätöksenteko tarvitsee ajantasaista dataa
Yrityksissä seurataan jatkuvasti taloutta, myyntiä ja asiakaskokemusta. Myös henkilöstökokemus tarvitsee säännöllisen mittausrytmin, jotta johtaminen perustuu nykytilaan eikä vuoden takaiseen näkymään.
3. Kehitystoimien vaikuttavuutta voidaan arvioida
Kun henkilöstökysely toteutetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, organisaatio pystyy seuraamaan, näkyvätkö tehdyt toimenpiteet aidosti henkilöstön kokemuksessa. Tämä tekee henkilöstökehittämisestä tavoitteellisempaa ja vaikuttavampaa.
Pelkkä pulssidata ei riitä työelämän laadun analysointiin
Pulssikyselyt toimivat akuuttien signaalien tunnistamisessa. Ne ovat hyvä lisä henkilöstödatan kokonaisuuteen ja auttavat seuraamaan nopeasti muuttuvia ilmiöitä ja tunnistamaan akuutteja signaaleja arjen johtamisen tueksi. Pelkkä pulssidata ei kuitenkaan yksin riitä työelämän laadun analysointiin. Pulssikyselyt ovat usein lyhyitä, nopeasti muutoksiin reagoivia tilannekuvia. Niiden haasteena on, että tulokset voivat heilahdella hetkellisten tuntemusten, yksittäisten muutosten tai ajankohtaisten tilanteiden mukaan. Lisäksi ne eivät aina perustu tutkittuihin ja vertailukelpoisiin työelämän laadun mittareihin.
Siksi organisaatio tarvitsee myös laajemman, tutkimuspohjaisen henkilöstökyselyn, joka:
· Mittaa työelämän laatua systemaattisesti
· Tuottaa vertailukelpoista tietoa
· Tunnistaa pidemmän aikavälin kehityssuunnat
· Tukee strategista henkilöstöjohtamista
Parhaimmillaan henkilöstöresurssien tiedolla johtaminen rakentuu kyselyiden yhdistelmästä
· Tutkimuspohjaisesta henkilöstökyselystä vähintään kaksi kertaa vuodessa
· Jatkuvasta pulssidatasta
· Liiketoimintadatan ja henkilöstödatan yhteisestä analysoinnista
Henkilöstödata on liiketoimintadataa, jonka ajantasaisuus vaikuttaa suoraan organisaation suorituskykyyn, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Evido tarjoaa tarpeisiinne tarpeisiinne sopivan kokonaisuuden, jolloin henkilöstökyselyiden toteutus ja henkilöstökehittäminen on vaivatonta ja vaikuttavaa. Ota yhteyttä!
