| Reija Manninen-Laukka
Koulutus, kokemus ja ”parhaat osaajat” eivät ole tae korkeasta tuottavuudesta
”Mistä löydämme parhaat osaajat meille töihin?” saattaa olla väärä kysymys. Se, että tavoittelemme parhaita osaajia, kertoo siitä, että haluamme rakentaa suorituskykyisen organisaation, jonka kyky toimia tuottavasti on korkea. Mutta riittävätkö parhaat osaajat siihen, että tuottavuustavoite saavutetaan? Olisiko ensin parempi kysyä ”Miten luomme työn tekemiselle parhaat olosuhteet?”.
Miten työelämän laadun kokemus vaikuttaa lisäarvon tuottokykyyn?
Oletetaan, että meillä on kaksi henkilöä, jotka tekevät täysin samaa työtä. Henkilöllä Aatu on työhön pätevöittävä koulutus ja pitkä, monipuolinen kokemus. Kuvitellaan, että Aatun kyky ihanteellisissa olosuhteissa olisi tuottaa työpanoksellaan lisäarvoa 10000 euron arvoisesti kuukaudessa. Henkilöllä Peetu ei ole koulutusta tehtävään ja vain vähän kokemusta. Hänen kykynsä tuottaa lisäarvoa ihanteellisissa olosuhteissa on 5000 euroa kuukaudessa.
Aatu ja Peetu työskentelevät eri tiimeissä, heillä on eri esihenkilö, erilaiset työskentelytilat ja työvälineet. Aatun kokemus työelämästä (QWL) on tasolla 53% (heikko) ja Peetun tasolla 87% (erinomainen). QWL kertoo suorituskyvystä ja tuottavuudesta. Kuvasta näemme, että todellinen lisäarvon tuottokyvyn ero pienenee huomattavasti työhyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikuttavien olosuhteiden (QWL) vuoksi.
Neljän eri skenaarion avulla voit leikitellä ja pohtia, millainen tilanne omassa omassa organisaatiossasi on.
Skenaario 1: Parhaat osaajat, parhaat olosuhteet
Jos sekä Aatu että Peetu olisivat parhaita osaajia, koulutettuja, kokeneita ja saisivat työskennellä erinomaisissa työelämän laadun olosuhteissa, heidän työhyvinvointinsa, motivaationsa ja suorituskykynsä olisivat erinomaisella tasolla. QWL 100% on aika teoreettinen, joten käytetään esimerkissä 90% QWL tasoa. Koska molempien lisäarvon tuottokyky kuukaudessa on 10.000 euroa ja QWL 90%, yhteenlaskettu LISÄARVON TUOTTOKYKY on 18000 euroa.
Skenaario 2: Keskinkertaiset osaajat, parhaat olosuhteet
Mikäli Aatu että Peetu ovat keskinkertaisia osaajia, ja saavat työskennellä erinomaisissa työelämän laadun olosuhteissa, heidän työhyvinvointinsa, motivaationsa ja suorituskykynsä ovat erinomaisella tasolla. Molempien lisäarvon tuottokyky kuukaudessa on 5.000 euroa ja QWL 90%. Yhteenlaskettu LISÄARVON TUOTTOKYKY on 9000 euroa.
Skenaario 3: Keskinkertaiset osaajat, heikot olosuhteet
Kolmannessa skenaariossa Aatu että Peetu ovat keskinkertaisia osaajia ja kokevat työelämän laadun olosuhteet heikoiksi, heidän työhyvinvointinsa, motivaationsa ja suorituskykynsä ovat heikolla tasolla. Molempien lisäarvon tuottokyky kuukaudessa on 5.000 euroa ja QWL 53%. Yhteenlaskettu LISÄARVON TUOTTOKYKY on 5300 euroa.
Skenaario 4: Parhaat osaajat, heikot olosuhteet
Skenaariossa 4 Aatu ja Petu ovat jälleen parhaita osaajia, mutta tässä skenaariossa he kokevat työelämän laadun heikoksi. Työhyvinvointi, motivaatio ja suorituskyky ovat roimasti alempana, kuin mihin heidän potentiaalinsa yltäisi. Koska molempien potentiaalinen lisäarvon tuottokyky kuukaudessa on 10.000 euroa ja QWL on 53%, yhteenlaskettu LISÄARVON TUOTTOKYKY on tässä skenaariossa 10.600 euroa. Tätä kannattaa verrata skenaarioon 2: Keskinkertaiset osaajat, parhaat olosuhteet.
Onko sinun organisaatiosi valmis ottamaan parhaat osaajat vastaan?
Kun tarkastelemme eri skenaarioita, näemme, että parhaat osaajat eivät välttämättä ole juurikaan tuottavampia, kuin keskinkertaiset. Skenaario 4, jossa on parhaat osaajat ja heikot olosuhteet tuottaa 10.600 euroa lisäarvoa. Skenaario 2, jossa on keskinkertaiset osaajat ja parhaat olosuhteet, tuottaa 9000 euroa lisäarvoa. Keskinkertainen osaaja kehittyy ajan myötä jopa parhaaksi osaajaksi oikeissa olosuhteissa. Eli kehittyvä keskinkertainen saavuttaa hyvissä olosuhteissa hyvin nopeasti heikoissa olosuhteissa työskentelevän parhaan osaajan lisäarvon tuottokyvyn.
”Mistä löydämme parhaat osaajat meille töihin?” saattaa siis olla väärä kysymys. Jos olosuhteet ovat heikot, parhaatkaan osaajat eivät saavuta potentiaaliaan. Parhaat osaajat osaavat myös lähteä heikoista olosuhteista.
Oikeita kysymyksiä ovat mm.:
- Onko meillä sellaiset työn tekemisen olosuhteet, että jokainen voi saavuttaa meillä oman potentiaalinsa?
- Onko meillä sellaista potentiaalia, että voimme kasvattaa parhaita osaajia?
Mikä on hyvä tilanne kysyä: ”Mistä löydämme parhaat osaajat meille töihin?”
Jos meillä on erinomaiset työn tekemisen olosuhteet tai kehitämme olosuhteita systemaattisesti paremmiksi, haluamme kasvaa ja kehittyä, emmekä voi odottaa nykyisen henkilöstön kasvamista parhaiksi osaajiksi, on hyvä tilanne kysyä mistä parhaat osaajat löytyvät. Hyvä työelämän laatu (QWL) kuuluu kauas, joten voi olla, että parhaita osaajia on jo meillä töissä tai he ovat jo kuulleet meistä.
Parhaiten menestyvät organisaatiot ymmärtävät, että menestykseen tarvitaan sekä parhaat olosuhteet, että parhaat tekijät. Parhaissa olosuhteissa kaikki kehittyvät. Parhaita osaajia kannattaa kasvattaa itse ja ajoittain myös rekrytoida.
