• Blogi
  • muutoskyvykkyys
  • Uudistumiskyvykkyys

| Marko Kesti, Kehitysjohtaja, Evido

Muutos synnyttää esihenkilölle sosiaalisen dilemman

Organisaatioilta edellytetään jatkuvaa uudistumista. Toimintaympäristö muuttuu, teknologia kehittyy ja samalla henkilöstön pitäisi säilyttää kykynsä oppia, sopeutua ja kehittää toimintaa yhdessä. Mutta mistä tiedämme, onko työyhteisö aidosti muutos– ja uudistumiskykyinen?

Olen henkilöstötuottavuuden dosenttina tutkinut pitkään johtamisen, henkilöstökokemuksen ja tuottavuuden yhteyksiä. Tutkimus- ja kehitystyöni pohjalta olen kehittänyt työyhteisöryhmän balanssi–dissonanssiteorian sekä organisaation systeemiälykkyyden teorian. Balanssi–dissonanssiteoria kuvaa muutoksen psykologiaa työyhteisössä.

 

Palvellako tiimiä vai johtoa?

Kun muutos aiheuttaa epävarmuutta, kritiikkiä tai vastustusta, esihenkilö joutuu vaikeaan asemaan. Hänen pitäisi samanaikaisesti säilyttää tiimin luottamus ja tukea organisaation muutossuuntaa. Tästä syntyy sosiaalinen dilemma. Palvellako tiimiä vai johtoa? Jos tasapaino katoaa, työyhteisö voi ajautua kahteen erilaiseen ongelmatilaan – ylipalvelevaan tai formaaliseen johtamiseen.

Ylipalveleva johtaminen

Ylipalvelevassa johtamisessa esihenkilö samaistuu vahvasti tiimin näkemyksiin ja alkaa mukailla sen mielipiteitä. Hän voi jopa lähteä yhdessä henkilöstön kanssa arvostelemaan organisaation johtoa tai muutosta ajavaa tahoa. Tällöin tiimin sisäinen yhteishenki ja työhyvinvointi voivat säilyä hyvinä. Samalla syntyy kuitenkin ongelma: tiimi voi ryhmäytyä muutosta vastaan eikä muutosta varten. Paikallinen työhyvinvointi voi siis olla hyvää, vaikka työyhteisön muutoskyvykkyys olisi heikko.

Formaalinen johtaminen

Toisessa ääripäässä esihenkilö alkaa toteuttaa muutosta yhä enemmän muodollisen vallan ja määräysten avulla. Kun vuorovaikutus muuttuu käskyttäväksi, työntekijät alkavat ottaa etäisyyttä esihenkilöön. Luottamus heikkenee, dialogi vähenee ja muutos koetaan ylhäältä johdetuksi. Myös tällöin muutoskyvykkyys jää heikoksi.

Hyvä muutosjohtaminen löytyy balanssista

Muutoskyvykkyys ei siis synny siitä, että esihenkilö valitsee tiimin tai johdon puolen. Hyvä esihenkilö kykenee säilyttämään luottamuksen tiimiin ja samalla auttamaan henkilöstöä ymmärtämään muutoksen tarkoituksen. Tässä korostuu valmentava johtaminen. Esihenkilö ei ratkaise kaikkea työntekijöiden puolesta eikä myöskään pakota muutosta läpi määräysvallalla. Hän rakentaa dialogia, vahvistaa henkilöstön toimijuutta ja auttaa tiimiä löytämään ratkaisuja yhdessä. Tällöin työyhteisö voi kehittyä kohti vahvempaa itseohjautuvuutta sekä muutos– ja uudistumiskyvykkyyttä.

Valmentava esihenkilö rakentaa dialogia, vahvistaa henkilöstön toimijuutta ja auttaa tiimiä löytämään ratkaisuja yhdessä. 

Muutoskyvykkyys voidaan tehdä näkyväksi henkilöstödatasta

Perinteinen henkilöstökysely kertoo meille ennen kaikkea siitä, mitä henkilöstö kokee. Muutoskyvykkyysanalyysissä kysymme lisäksi: ”Mitä henkilöstökokemuksen rakenne kertoo työyhteisön kyvystä toimia muutoksessa ja uudistaa toimintaansa?” Tavoitteena on siirtyä pelkästä henkilöstökokemuksen mittaamisesta kohti kysymystä: ”Kuinka kykenevä työyhteisömme on yhdessä käsittelemään muutosta, ratkaisemaan ongelmia ja uudistamaan toimintaansa?”

Evidon QWL Focus™ -analytiikan avulla voidaan tunnistaa erilaisia työyhteisön systeemisiä toimintatiloja, kuten:

Tarkoituksena on tunnistaa työyhteisön senhetkinen toimintatila ja ymmärtää, mikä siinä vahvistaa tai heikentää muutos– ja uudistumiskyvykkyyttä. Tämä mahdollistaa kehittämisen huomattavasti tarkemman kohdentamisen.

 

Evidon Muutos- ja uudistumiskyvykkyys -webinaarissa 12.11. klo 15-16 tarkastelemme muun muassa sitä, miten työyhteisö ajautuu muutoksessa balanssista dissonanssiin? Miksi hyvä työhyvinvointi ei aina tarkoita hyvää muutoskyvykkyyttä? Millainen sosiaalinen dilemma muutoksessa syntyy esihenkilölle? Miten ylipalveleva ja formaalinen johtaminen syntyvät? Ja miten henkilöstödatasta voidaan tunnistaa nämä ilmiöt riittävän ajoissa?

Tervetuloa mukaan maksuttomaan webinaariin: Evido-webinaari: Muutos- ja uudistumiskyvykkyys

  • Blogi
  • muutoskyvykkyys
  • Uudistumiskyvykkyys

Marko Kesti, Kehitysjohtaja, Evido

Marko on analyyttinen tutkija sekä käytännönläheinen kouluttaja, sparraaja ja luennoitsija, joka auttaa ymmärtämään henkilöstön ja johtamisen merkitystä.
Hän on QWL-indeksin kehittäjä ja toimii Lapin yliopistossa henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtajana.

Takaisin Ajankohtaista -sivulle

Tilaa uutiskirje

Lähetämme sinulle mielenkiintoista tietoa enintään kerran kuussa!

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.