| Minna Mattila-Aalto
Mitä minä näillä tuloksilla oikein teen?
”Mitä minä näillä tuloksilla oikein teen?” Tämä kysymys on tullut vastaan yhä uudelleen keskusteluissani tuotantoa, palveluliiketoimintaa ja operatiivista toimintaa johtavien ihmisten kanssa. Milloin pöydällä ovat henkilöstökyselyn tulokset, milloin työhyvinvointiraportti, joskus työterveyden yhteenveto tai sairauspoissaolotilasto. Tilanne on aina sama: haasteena on, mitä minä näillä tuloksilla oikein teen?
Tarkemmin ajateltuna kyse on siitä, mitä nämä tulokset kertovat siitä, mitä työn arjessa pitäisi muuttaa.
Tuotantojohtajat tietävät yleensä hyvin, mitä heidän vastuullaan olevassa toiminnassa tapahtuu. Prosessien etenemistä, laatua, toimitusvarmuutta ja häiriöitä seurataan yleensä hyvin tarkasti. Samalla johtajan pöydälle tulee aivan toisenlaista tietoa. Henkilöstökysely kertoo työhyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä, osaamistarpeista ja sairauspoissaoloista.
Lisäksi työn arjessa tulee vastaan työntekijöiden havaintoja, kokemuksia, mielipiteitä ja odotuksia. Kaiken tämän keskeltä ei ole helppoa erottaa, mikä kertoo yksittäisestä tilanteesta ja mikä organisaation tavasta toimia. Henkilöstökysely viestii siitä, miten ihmiset kokevat työnsä. Tuotanto kertoo, miten työ etenee. Strategia kuvaa, mitä organisaatio tavoittelee. Lopulta moni johtaja pysähtyy tämän kysymyksen äärelle:
Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä työn tekemisen kannalta?
Sama tieto, joka auttaa HR:ää ymmärtämään henkilöstön kokemuksia, voisi auttaa myös liiketoimintaa kehittämään työn tekemistä. Se edellyttää kuitenkin, että tieto osataan kytkeä siihen, mitä työn arjessa todella tapahtuu.
Organisaatioissa strategia tunnetaan yleensä hyvin ja työn arki yksiköissä usein erinomaisesti. Vaikeammaksi osoittautuukin nähdä se, miten nämä liittyvät toisiinsa itse työn tekemisessä. Kehittämisestä huolimatta työ ei tunnu muuttuvan.
Eri näkökulmien välille jää johtamisen kannalta katve. Samat ongelmat palaavat viikosta toiseen, vaikka kehittämishankkeita käynnistetään yksi toisensa jälkeen. Kehittämisestä tulee helposti yksittäisiä hankkeita, vaikka ongelma syntyy tavassa, jolla organisaation eri osat toimivat yhdessä. Työn arjessa johtajan vastuulle jää vastata kysymykseen:
Mitä työssä pitäisi tehdä toisin maanantaiaamuna?
Olen vuosien kuluessa päätynyt ajattelemaan, että yksi johtamisen tärkeimmistä tehtävistä on kehittää organisaation havaintokykyä. Tarkoitan kykyä nähdä ne yhteydet, joiden kautta strategia alkaa näkyä työn arjessa. Oheinen tikapuumalli on yksi tapa hahmottaa tätä.
Organisaation suorituskyky ei synny tikapuiden askelmissa vaan niiden liitoskohdissa. Jokainen prosessi toimii yleensä hyvin omasta näkökulmastaan. Strategian ja työn arjen väliin jää joukko organisaation toimintoja, joiden kautta tavoitteet muuttuvat myynniksi, suunnitteluksi, tuotannoksi, logistiikaksi, palveluiksi ja lopulta asiakkaalle tuotetuksi arvoksi.
Liitoskohtien toimivuus ratkaisee
Käytännössä liitoskohtien toimivuus ratkaisee, pysyvätkö tikapuut käytännössä kasassa – vai vain PowerPoint-esityksessä?
Suorituskyky rakentuu siinä, miten tavoitteet siirtyvät vaiheesta seuraavaan, miten tieto kulkee, miten vastuut kohtaavat, miten osaaminen sovitetaan yhteen ja miten ongelmia ratkaistaan yhdessä.
Sama koskee johtamista. Esihenkilötoiminta, yhteistyö, osaaminen ja toimintakulttuuri eivät ole irrallisia kehittämisen kohteita. Ne vaikuttavat siihen, miten hyvin organisaation eri osat onnistuvat toimimaan yhdessä myös silloin, kun organisaatio muuttuu.
Minua kiinnostaa siksi yksi kysymys ylitse muiden:
Mistä tiedämme, missä kohtaa strategian ja työn arjen välinen yhteys alkaa heiketä?
Kun yhteydet tulevat näkyviksi, myös kehittämisestä tulee aivan toisenlaista. Huomio ei kohdistu enää ensimmäiseen paikkaan, jossa ongelma näkyy. Se kohdistuu kohtaan, jossa työn tekemisen tapa alkoi muuttua.
Tästä näkökulmasta keskustelemme myös Evidon Suorituskyvyn johtaminen -webinaarissa torstaina 24.9.2026 klo 15. Tarkastelemme, miten työn arjen yhteyksiä voidaan tehdä näkyviksi johtamisen tueksi ja miten niiden avulla voidaan tunnistaa ne kohdat, joissa organisaation kyvykkyydet vahvistuvat tai alkavat vähitellen heikentyä.
Kun seuraavan kerran pöydällesi tulee henkilöstökyselyn tulokset tai muu henkilöstöä koskeva raportti, kokeile katsoa niitä toisesta suunnasta:
Mitä ne kertovat siitä, miten työ organisaatiossanne tällä hetkellä tehdään?
Ilmoittaudu webinaariin: Evido-webinaari: Suorituskyvyn johtaminen – Evido Oy
